Ensimmäinen aamu

Pahus. Sateen uhka on todellinen, eikä mulla ole päällystakkia. Yksi asia lisää pukumiehen ostoslistalle. Matka autolle ja autotallista toimistolle on lyhyt, joten ei muuta kuin menoksi.

Matkalla toimistolle, Kampin keskuksen läpi, ostan kahvin vakiomestastani. Hämmästyn, kun myyjä palvelee minua jonon ohi. Kassan molemmilla puolilla on oma jono, joita myyjät palvelevat FIFO-periaatteella, mutta tänä aamuna saan palvelua heti kun astun tyhjään jonoon (vaikka toisessa on asiakkaita). Hämmästyttävää.

Ennen kuin pääsen työpisteelle, joudun selittelemään uutta pukeutumistani jo kolmelle ihmiselle. En halua tehdä siitä numeroa. Ei, en ollut keksinyt hätävaletta valmiiksi. Joudun improvisoimaan ja välttelemään aihetta. Toivottavasti kaverisuhteet eivät palaneet. Ehkä hekin joskus lukevat tätä blogia ja antavat anteeksi :-)

"Vaatteet tekevät miehen. Alastomilla on vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa yhteiskunnassa." -- Mark Twain